Vuosi yhdessä

Ennen joulunpyhiä viime vuonna, pihallemme ilmestyi pieni, laiha smokkikuvioinen tyttökissa. Hän oli kylmissään ja huusi ovellamme muutaman päivän, kunnes lopulta päästimme hänet sisälle, tarjosimme ruokaa ja lopulta veimme kunnan eläinsuojaan, jossa entinen omistaja olisi sen halutessaan saanut. Olin halunnut kissan jo pitkään, ja tämän kanssa sattui synkkaamaan mahdottoman hyvin, joten tein päätöksen aika nopeasti ja varmasti intuituioni avulla. Hain kissan omakseni eläinsuojasta, kun lakisääteinen 15 vrk oli täyttynyt. Se on hyvä, sen näkee.

Kivinen tie meillä on ollut kissan allergioiden vuoksi, mutta periksi ei olla annettu. Mikä onkaan ihanampaa kuin iloinen, terve ja hurmaava kissalapsi, joka tulee silmät uteliaisuutta tihkuen ja häntä rennosti kiemurrellen ovelle vastaan ja kiehnää itseään jalkoihini, käy kanssani metsässä kävelemässä ja nukkuu päiväunet kainalossani. Katsoo minua suoraan silmiin, ja sanoo "käh käh". Tämä kissa on yksi elämäni suurista rakkauksista. Marmeladi. Maisha. Maissi. Maisa. Mansikka. Aristokatti.