Lähiötä paossa

 

Turun keskusta on hirveän suloinen paikka. Sopivasti vanhaa, sopivasti uutta. Ainoa, mikä siellä harmittaa, on se, ettei siellä oikein ole paikkaa, jossa voisi istuskella jossain korkeammalla kuin muut ja tarkkailla. Tampereella totuin siihen. Ainoa paikka, jossa niin voi tehdä, on Nordean portailla torin kulmassa. Joskus seisoskelen siinä muuten vain ja fiilistelen kaupungin elämää. "It makes you feel like you're higher than this", kuten eräs englantia puhuva mies minulle kerran tokaisi. En halua vaikuttaa ylimieliseltä, mutta muita korkeammalla oleminen tuntuu hyvältä. Sen katseleminen, kun maailma kulkee radallaan, ihmiset tulevat ja menevät. Tuntuu jotenkin levolliselta ja luonnolliselta ajatukselta, ettei mikään ole pysyvää.

Lähiöelämä hajottaa pääni, olen hermoromahduksen partaalla. En vain kestä sitä, että ollaan naapureiden kanssa muka olevinaan niin ystäviä mutta sitten kuitenkin juoruillaan juorukerhossa tyhjänpäiväisistä asioista, ja sitten tullaan väkisin puhumaan säästä vaikka vastaanottava osapuoli yrittää niin selvästi viestittää, että häntä ei keskustelu kiinnosta lainkaan.  Houkutellaan taloyhtiön kokouksiin ja kaikenlaisiin ryhmäaktiviteetteihin sillä verukkeella, että siellä pitäisi jokaisen asukkaan olla, vaikkei tietääkseni ihmisen ole pakko kuin kuolla ja maksaa veroja. Lähiössä, ainakin huonomaineisemmassa sellaisessa, katsotaan kieroon, jos joskus ostaa itselleen jotain kivaa ja sattuu sen kanssa kävelemään taloyhtiön pihan poikki. Elämää ei myöskään saisi olla lähiön ulkopuolella. En halua käydä lainkaan merkityksettömiä keskusteluja, ja inhoan kaikenlaisia ryhmäaktiviteetteja. Ja teennäisyyttä. Ja juorukerhoja. Joskus tekisi vain mieli huutaa, että jättäkää minut jo rauhaan. 

Aina kun lähiössä asuminen ahdistaa, suuntaan luontoon tai keskelle keskustaa. Jonnekin, jossa voi olla rauhassa. Keskellä kaupunkia saa sikäli olla rauhassa, ettei kukaan katso pitkään, saa olla vain osa kaupunkia ilman mitään velvoitteita. Saa seisoskella jossain, saa kävellä vaikka korttelia ympäri, eikä se ole mikään maailman seitsemäs ihme. Jokainen keskittyy omiin asioihinsa. Ihmiset vaikuttavat kiireisiltä, mutta ainakaan eivät työnnä nenäänsä toisten asioihin vaan antavat ihmisten vain olla.

Kävelen torin poikki hengittäen sisääni raikasta, hallaista ilmaa. Imen itseeni aurinkoa, joka on sattunut ilmoittamaan olemassaolostaan viikon jatkuneen sateen jälkeen. Keskustan sydän, Hansakortteli, on jo koristeltu jouluvaloilla. Ostan tapani mukaan aulassa kojua pitävältä turkkilaiselta (?) pienen laatikon taateleita, ja maksan tasarahalla ettei hän suotta anna minulle alennusta. Ilmeisesti sesongin vuoksi kojussa myydään tällä kertaa myös pähkinöitä ja suklaata.  Kierrettyäni Hansassa aikani, kävelen taas ulos raittiiseen ilmaan. Aurinko alkaa jo painua mailleen, torin hedelmä- ja vihanneskojuja puretaan. Käyn ostamassa alennetusta pöydästä kilon klementiinejä, puoli kiloa päärynöitä ja puoli kiloa omenoita. Torin laidalle pysäköity autoni on jääkylmä. Laitan puhalluksen täysille, ja katson vielä hetken tämän hurmaavan kaupungin hulinaa, sitten huristelen kotiin.

Kaupunkina Turkua on vaikea kuvailla sanoin, mutta siitä tulee mukavia mielikuvia, joka toivottavasti välittyy kuvista. Muualla päin Suomea Turkua aina haukutaan, mutta vastoin parempaa tietoa. Turku on mainettaan paljon viihtyisämpi, siistimpi ja toimivampi kaupunki. Jonkin aikaa kesti totutella tähän kotikaupunkina. Ensin oli inhoa, sitten inho-rakkautta, sitten pelkkää rakkautta. Eniten siinä ehkä rakastan sitä, miten historia näkyy vahvasti jopa ihan keskustassa. Kuten sanottu, siitä en tykkää, että lähiöt ovat näin etäällä toisistaan, että ne ovat oikeita lähiöitä. 

Äh, meneepäs nyt tyhjänpäiväiseksi lässytykseksi. Nyt ymmärrätte pitkät postausvälini, en tahtoisi tehdä tyhjästä asiaa ja tämäkin teksti tekisi mieli unhoittaa, mutta lupasin jo ystävälle julkaisevani postauksen tänään. Saatoin ehkä lässyttää tyhjästä, mutta ainakin pidin sanani!

Ahdistaako ketään muuta lähiössä asuminen, tai ajatus lähiössä asumisesta?! Mikä on teidän kauhukuvanne lähiöistä?