Sinä kauniina päivänä, jolloin suurin osa asioista meni piippuun ja josta mainitsinkin edellisessä postauksessa, kävin siis vähän seikkailemassa kameran kanssa.
Elämääni kuuluu nyt virallinen HMS eli hybermobiliteettisyndroomadiagnoosi, "melkolailla haittaava yliliikkuvuus nuorella naisella ja krooninen kipu- ja uupumusoireyhtymä", lähete fysiatrian polille lisätutkimuksiin, työkokeilun päättyminen, Mobic sekä resepti Isoon Pahaan Lyricaan. Ja lääkärin rohkaisevat sanat jotka täytyy pitää mielessä mustina hetkinä;
"Kyllä me sut vielä kuntoon saadaan tavalla tai toisella."
Elämääni kuuluu nyt virallinen HMS eli hybermobiliteettisyndroomadiagnoosi, "melkolailla haittaava yliliikkuvuus nuorella naisella ja krooninen kipu- ja uupumusoireyhtymä", lähete fysiatrian polille lisätutkimuksiin, työkokeilun päättyminen, Mobic sekä resepti Isoon Pahaan Lyricaan. Ja lääkärin rohkaisevat sanat jotka täytyy pitää mielessä mustina hetkinä;
"Kyllä me sut vielä kuntoon saadaan tavalla tai toisella."
Onnea on ihanat ihmiset ympärillä. Rakastaminen. Auringonpaiste. Pakkasessa punoittavat posket ja huuruava hengitys. Kauniit hevoset. Maisa- kissa raahaamassa sukkiani kakkalaatikkoonsa, sinkoilemassa hölmösti leivinpaperista pyöritellyn palleron kanssa, kurkkimassa postiluukusta tai muuten vain hölmöilemässä. Hyvät kirjat ja viihdyttävät sarjat ja elokuvat. Koti-illat rakkaan ja katin kanssa. Se, kun on edessä taas jonkin aikaa mitääntekemättömyyttä ja lepoa. Nyt ei tarvitse hetkeen tietää mitään, tehdä mitään muuta kuin ottaa rauhallisesti. Vihdoin hieman aikaa jonka saan omistaa itselleni.
Kauniita kuvia :) Nyt nautit siitä omasta ajasta, rauhasta, ja keskityt lepoon ja ihan vaan olemiseen. Kyllä kaikki kääntyy paremmaksi :) Ja ton listauksen perusteella elämä kuulostaa aika ihanalta, se onni pitää vain löytää niistä pienistä asioista ja oikeista paikoista <3
VastaaPoistaKiitos :) Niinpä.❤
Poista